Sivut

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kattopuuhia ja kiekkoa

Työpäivä meni taas vauhdilla ja kotiin pääsin irtautumaan jo ennen viittä, oli pakkokin irtautua, kun isä soitteli ja sanoi tulevansa tutun rakennusalan ammattilaisen kanssa katsomaan kuistin jiiriä ja muutenkin kuistin kattoa. Itse kävin vielä parissa eri rakennusalan liikkeessä etsimässä tarvittavia tavaroita, lähinnä sisätaitetiivistettä. Pelkkää "ei oo:ta" tuli kaikista paikoista, kuulemma tarvittavat tykötarpeet toimitetaan aina tilausten yhteydessä. Herättää kysymyksen, eikö kattoja tarvite huoltaa, kun tiiliä ja muita tarvittavia tavaroita ei saa kuin talon hankinnan yhteydessä tai erikseen tilaamalla... Oma kokemus on osoittanut, että tiilikatosta, ainakin näinä viimeisinä lumisina talvina, on mennyt yksi tai useampi tiili vaihtoon ja itselläkin alkaa tiilet olla aika vähissä.
 No, takaisin tämän hetkiseen puuhaan. Kun pääsin kotiin niin isä ja tuttu ammattimies olivat jo työn touhussa ja tarkistaneet tilanteen. Aluskatteen osalta oli kuten ounastelinkin, yleinen tapa on jättää kuistin päätyyn pieni kaistale vajaaksi aluskatetta, joten siinä ei ole hätää.

Tämä asia toi hieman helpotusta, sillä mikäli aluskate olisi pitänyt asentaa uusiksi, olisi nykyinen rakenne pitänyt ensiksi purkaa, ruoteineen ja tuuletusrimoineen päivineen. Näin ollen tätä toimenpidettä ei tarvinnut enää kutsua remontiksi vaan homma kutistui lähinnä kattohuolloksi.

Toinen asia oli kuitenkin jiiri... Ensinnäkin jiiri pitäisi yleensä tehdä pellistä alas asti, meillä se oli tehty vain risteyskohtaan, jonka alapuolelle oli vedetty loppuosa vain 3D-erikoistiivisteellä, tai eräänlaisella kumitiivisteellä. Lisäksi katon räystäskouru tuli liian pitkälle ja oli painanut kyseiseen tiivisteeseen reiän, jota en ollut itsekään huomannut aiemmin tarkastuksia tehdessäni. Alla kuva tästä.


No, räystäskourua lyhennettiin jonkin verran, jolloin vesi, lumi ja roskat pääsevät valumaan vapaasti katolta pois, eivätkä kerry jiiriin ja aiheuta valumia aluskatteen päälle. Samalla tehtiin sisätaitepeltiin vielä ylimääräinen taite, joka myös estää mahdollisia valumia aluskatteelle. Seuraavaksi olikin vuorossa kattotiilien latominen ruoteisiin. Kun oli kunnon välineet niin homma kävi kohtuu helposti, ja kunnon välineet tässä tapauksessa olivat iso kulmahiomakone sekä timattilaikka, jolla sai muotoiltua tiiliä kätevästi ja esimerkiksi pellin päälle tulevasta palasta poistettua kannakkeen, ettei tiili jää kantamaan pellin päälle.

Asensin myös uuden harjalaudan vanhan tilalle, joka oli 2x2 tuumainen rima ja hieman säiden armoilla ollut, joten vaihdoin tilalle kyllästetystä puusta vastaavan version. Samalla harjalautaa jatkettiin hieman ja vedettiin kuistin harja jiirin vastakkaisen lappeen alle, jotta lumi ohjautuisi harjan kohdalta jiiriin, eikä jäisi harjaan jiirin kohdalta jumittamaan ja puskemaan harjatiiltä pois paikaltaan, kuten aiemmin on käynyt. Tässäkin puuhassa timattilaikka oli aika tärkeässä osassa, sillä harjatiiltä sekä tiiltä, jonka alle harjatiili työneettin, jouduttiin muotoilemaan jonkin verran. Kaikkinensa homma meni hyvin, tällä pärjätään ainakin ensi kerään, jolloin jiiri olisi tarkoitus pellittää alas asti. Toitaiseksi riittää, että hommaan tiivistettä ja tilkitsen nykyisen reiän tiivisteestä, sekä asennan lumiesteet jiirin yläpuolelle, jotta lumi ei valu ylipäätänsä jiiriin vahingoittamaan tiiliä.

Tästä jäi käteen arvokasta oppia jatkoa varten, sekä vanha totuus: "Hommaa kunnon työvälineet!". Kunnon kulmahiomakone ja timanttilaikka ovat välttämättömät kattotiilien kanssa taiteillessa.

Kun homma oli ohi niin ehdimme vielä juoda kahvit ja rupatella mukavia. Ja lopulta ehdin vielä pelaamaan jääkiekkoa. Itse peli ei taaskaan jättänyt paljon ylpeilyn aihetta jälkipolville. Omat jalat olivat aika hapoilla taas eilisen kyykkytreenin jäljiltä, joskin puolessa välissä tuntui siltä, että vähän helpottaa, kunhan ei vedä ylipitkiä vaihtoja.

Jääkiekossa tuntuu olevan erittäin tärkeää, että aloittaa pelit maltillisesti, sillä jos alussa ottaa ylipitkiä vaihtoja, niin on vaikea saada itsensä palautumaan seuraaviin vaihtoihin. Se helpottaisi, että ehtisi käydä paria tuntia ennen pelejä juoksemassa lyhyen, n. parin kilometrin lenkin. Siis jos ehtisi...

No, nyt on kuitenkin lihashuolto tehty ja aika painua unille, sillä aamulla taas punttis kutsuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti